Välinehuollon esimiesten näkemyksiä alan kokeilusta
Välinehuollon esimiehet kokoontuivat perinteisille valtakunnallisille koulutuspäiville Helsinkiin 5-6.2.2016. Päivien aikana paneuduttiin mm. välinehuollon tulevaisuuden kysymyksiin ja välinehuoltoalan perustutkintokokeilukokemuksiin. Välinehuollon asemoitumista tulevassa sote-ratkaisussa pohdittiin niin itsehallintoalueen tukipalvelun tuottajana, maakunnallisena kuin lähempänä sote- ja terveydenhuollon tuottajaakin. Miten järjestäminen kunnissa ja lähitulevaisuudessa itsehallintoalueilla ei tullut vielä ratkaistuksi.
Sen sijaan yksimielisiä oltiin siitä, että välinehuoltoalan osaaminen ja sen kehittäminen vastaamaan nykyajan ja lähitulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia on tärkeää. Välinehuoltoala kehittyy nopeasti, erityisvälineiden huolto kasvaa, teknologia kehittyy ja erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttö lisääntyvät huikeaa vauhtia. Toisaalta uusi sukupolvi tuo tietotekniikan hyödyntämisen uusiin ulottuvuuksiin.
Vaikka moni Suomen välinehuolto-organisaatio ei ole mukana meneillään olevassa välinehuoltoalan perustutkintokokeilussa, eikä siten voinut tuoda kokemuksia keskusteluun, keskustelimme pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista.
Pakollisissa osissa koettiin olevan paljon päällekkäisyyttä ja vaarana on, että sellaiset yhdenmukaiset arvioinnin kohteet tutkinnon osissa ohitetaan, kun ne on jo kerran aikaisemmin jo osoitettu. Todetaan vain , että ”nämä juuri siinä osoitit ja ne oli ok”. Meidät ohjeistetaan kuitenkin seuraamaan ja havainnoimaan tutkinnon suorittajan työskentelyä suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin tutkinnon osittain.
Pakollisista osista ehdotettiin yhdistettäväksi välineiden huoltotyössä toimiminen (2.1.2) ja prosessin ohjaus, tuotantojärjestelmien hyödyntäminen ja laatutyö välineiden huollossa ( 2.1.6). Edellä olevissa on paljon yhteistä ja molempien osien arvioinnin kohteet kaipaavat vielä tarkennuksia. Joidenkin esimiesten mielestä välinehuolto suunterveydenhuollossa (2.2.1) tulee olla pakollinen osa. Tänä päivänä jo useimmissa välinehuoltokeskuksissa suun terveydenhuollon välineiden huolto on jo jokapäiväistä välinehuoltotyötä.
Paljon esimiesten keskuudessa keskusteltiin ammatillisten perustutkintojen arvioinnista ja arvioinnin tasoista tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä. Monet pitivät parempana ammattitutkinnon arviointiasteikkoa hyväksytty-hylätty. Perustutkinnossa kuvataan arvioinnin kohteet työprosessin, työvälineiden , -menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintavoitteiden hallintana. Keskustelua ja kokemuksia tuotiin esille arvioinnin käytännön toteutuksesta. Onko välinehuoltoalan perustutkinnossa selkeästi näkyvissä arviointitasot ja niissä vaadittava osaaminen ja ammattitaito. Monia ihmetytti miksi kaikilla tasoilla arviointikriteeri voi olla sama. Eikö kuitenkin ero tule näkyä selkeämmin?, eräs esimies kysyi. Samalla todeten, että se helpottaisi ja selkiyttäisi arviointia. Lisäksi arviointi on lisää oikeuden- ja yhdenmukaisuutta.
Välinehuoltoalan perustutkintokokeilu jatkuu vuoden 2019 loppuun. Meillä onkin näin mahdollisuus vielä hioa ja kehittää välinehuoltoalan perustutkinnon perusteita ja vaikuttaa tutkinnon muodostumiseen, tutkinnon osiin. On selvää, että perustutkintoa tarvitaan. Niinpä on tärkeää, että se tuo riittävää ja tarkoituksenmukaista osaamista välinehuoltoalalle. Arvioinnin yhtenäistämisen kannalta on tärkeää että meillä on käytössä selkeät ja yksiselitteiset arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.
Tuula Karhumäki
TtM, MBA, CEO